TERAPIA- JA TYÖNOHJAUSPALVELUT
ETÄTERAPIA
Terapia- ja työnohjaus palvelut on saatavilla myöskin etäyhteyden välityksellä. Etäpalvelut sopivatkin monelle asiakkaalle paremmin esimerkiksi pitkien etäisyyksien, persoonallisten ominaisuuksien tai elämäntilanteen vuoksi. Tutkimusten mukaan etäpsykoterapia on yhtä tehokasta, kuin kasvokkainen psykoterapia. Tästä syystä terapia etänä voi olla monelle varteen otettava vaihtoehto.
Etätyöskentelyä voidaan käyttää hyvin toimivasti myös luottamuksellisissa yksilökeskusteluissa, jotka liittyvät yksilötyönohjaukseen tai työyhteisösovittelun prosessiin.
PERHETERAPIA
Perheterapia on ammatillinen ja tietoinen pyrkimys ja menetelmä tutkia, ymmärtää ja hoitaa perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa ja yksittäisillä perheenjäsenillä esiintyviä häiriöitä ja niiden aiheuttamia vaikeuksia. Perheterapiaa käytetään yksilöä koskevien mielenterveyshäiriöiden hoidossa, vuorovaikutuksellisiksi hahmotettujen ongelmien hoidossa ja selvittelyssä sekä muiden psykoterapiamuotojen tukihoitona.
Perheterapia on aiheellista silloin, kun perheessä ilmenee pulmia, joita ei kyetä yhdessä kohtaamaan tai ratkaisemaan tyydyttävällä tavalla.
Terapiatyöskentely tapahtuu pääosin keskustelemalla yhdessä perheen kanssa tai kahdenkeskisissä yksilötapaamisissa. Keskustelun lähtökohtana voivat olla perheen voimavarat, uusioperheen arki, akuutti kriisi, väkivalta, eron pohdinta, eroaminen, vakava sairastuminen, psyykkiset ongelmat, väkivalta, päihteiden käyttö, lapsettomuus, lapsen syntymä, perheenjäsenen tai lähipiirissä tapahtunut kuolema, perheen kehitysvaiheisiin ja tehtäviin liittyvien kysymysten pohdinta, vanhemmuus, lapset sekä parisuhde.
Perheterapiassa asiakkaana voi olla koko perhe tai osa perhettä, myös vain yksi perheenjäsen. Terapiassa tarkastellaan siis myös yksittäisten perheenjäsenten yksilöpsykologiaa perhekokonaisuuden lisäksi.
Perheterapialla pyritään siihen, että ne ajankohtaisen vuorovaikutusverkon rakenteet, jotka ylläpitävät yksilöllistä mielenterveyden häiriötä ja estävät kehityksellisesti rakentavia ratkaisuja, muuttuisivat. Tämä tapahtuu erityisesti tavoittelemalla perheen vuorovaikutuksessa olevia myönteisiä voimavaroja ja mahdollisuuksia.
Terapiakäyntien kesto voi vaihdella yhdestä kerrasta useampaan vuoteen. Terapia suunnitellaan aina asiakkaan tarpeiden mukaiseksi yhdessä hänen kanssaan. Terapiakäynnit voivat rahoittaa esimerkiksi oman kotikunnan hyvinvointialue, työnantajat, Kela, vakuutusyhtiö tai asiakas itse.
LYHYTTERAPIA
Välillä omat ajatukset saattavat olla solmussa ja mieli maassa. Elämässä saattaa eteen tulla äkillinen kriisi, kuten avioero tai läheisen kuolema. On kyseessä sitten iso tai pieni ongelma, saattavat asiat helposti alkaa kiertää samaa kehää. Tuossa tilanteessa on vaikea löytää ulospääsyä tai ratkaisua yksin. Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen lyhytterapia tuo uutta näkökulmaa asioihin ja helpottaa oloa. Keskustelu terapeutin kanssa voi auttaa löytämään uusia voimavaroja ja näkemään tilanne uudesta näkökulmasta.
Ratkaisu on asiakkaalla jo itsellään olemassa, mutta terapeutti auttaa löytämään sen.
Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on matalankynnyksen mielenterveystyötä, joka keskittyy ratkaisuihin ongelmien sijaan. Tällä terapiamuodolla pyritään vaikuttamaan johonkin tiettyyn ongelmaan tai oireeseen. Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on tarkoitettu ihmisille, jotka kokevat tarvitsevansa ulkopuolista apua, mutta joilla ei ole vakavaa mielenterveysongelmaa. Tämä terapiamuoto on voimavarakeskeinen ja asiakkaan jo olemassa olevia vahvuuksia korostava.
Keskeisenä ajatuksena on, että asiakas on aina oman elämänsä asiantuntija.
Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on nimensämukaisesti lyhytkestoista terapiaa. Terapian kesto määriytyy kuitenkin asiakkaan toiveen ja tarpeen mukaan. Joskus saattaa riittää yksinkin tapaaminen ja joskus tapaamisia saattaa olla kaksikymmentä.
Terapiaistunnon aikana tarkastelemme yhdessä asiakkaan esilletuomaa ongelmaa tai asiaa. Asiakas itse määrittelee tavoitteen, jota kohti lähdemme yhdessä kulkemaan pienin askelin. Terapiassa asioiden käsittely tapahtuu pääsääntöisesti keskustelemalla, mutta voimme myös käyttää erilaisia ratkaisukeskeisiä ja vakauttavia kehollisia menetelmiä.
Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa asiakkaan omilla tavoitteilla ja ideoilla on suuri merkitys. Terapiassa pyritään lisäämään asiakkaan toiveikkuutta ja lisäämään luottamusta omiin kykyihin. Asiakas itse määrittelee, milloin kokee olonsa riittävän helpottuneeksi tai tasapainoiseksi.
TYÖNOHJAUSPALVELUT
Työnohjauspalvelut sisältävät mahdollisuuden tilata työnohjausta yksilöille, työyhteisöille, esimiehille, johdolle sekä perheterapeuttisesti orientoitunut työnohjaus lasten kanssa työskenteleville tahoille, kuten lastensuojelun sijaishuolto yksiköille, tuki- ja sijaisperheille, perhetyöntekijöille ja lasten päiväkodeille.
Työnohjaus on oman työn, työn vaatimusten ja toimintatapojen tutkimista, omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä sekä arviointia työnohjaajan avulla. Työnohjauksen tavoitteena on kehittää ohjattavien vuorovaikutustaitoja, edistää henkilökohtaista kasvua sekä ammatillisia valmiuksia.
Työnohjauksen keskeinen menetelmä on keskustelu ja työnohjaus toteutetaan joko henkilökohtaisesti yksilölle, työryhmälle tai työyhteisölle.
Työnohjaus pyrkii myös lisäämään valmiuksia vastata työn vaatimuksiin, ylläpitää ja edistää työhyvinvointia, auttaa ratkaisemaan ja ennaltaehkäisemään haitallisia ristiriitatilanteita työhön ja yhteisötyöhön liittyen, vähentämään sairaslomia ja työhön liittyvää haitallista uupumusta. Työnohjauksen keskeinen tehtävä on myös työtehtävien ja prosessien selkeytyminen, auttaa työntekijöitä sitoutumaan ja toteuttamaan työn laadukkaasti ja tuottavasti.
Tuki- ja sijaisperheiden työnohjauksen tavoitteena on tukea sijaisperhettä arkielämän hallinnassa ja mahdollisissa kriiseissä selviytymisessä sekä tukea sijaisperheen psyykkistä jaksamista ja hyvinvointia vahvistaen sijaisperheiden omia voimavaroja sekä tarjota paikka, jossa sijaisperhe saa mahdollisuuden keskustella tärkeäksi kokemistaan asioista
Työnohjaus on myös tilanne, jossa voidaan tarkastella sijaisperheen sisäisen, viranomaisten ja biologisten vanhempien vuorovaikutusta. Keskeinen tavoite on työnohjauksella mahdollistaa lapselle tai lapsille normaalin kasvun ja kehityksen olosuhteet tuki- ja sijaisperheessä.
Etukäteen selkeästi määritellyt tavoitteet auttavat kaikissa työnohjauspalveluissa työnohjausta onnistumaan.
TYÖYHTEISÖSOVITTELU
Työyhteisösovittelu on puolueeton ja vaiheittainen prosessi, jolla ratkaistaan työpaikan ristiriitoja ja parannetaan vuorovaikutusta. Sen tavoitteena ei ole syyllisten etsiminen, vaan yhteisen ymmärryksen ja tulevaisuuteen suuntautuvan ratkaisun löytäminen.
Sovitteluprosessin vaiheet
Prosessi etenee tyypillisesti seuraavasti:
Toimeksiantotapaaminen: Sovittelun tarpeen ja tavoitteiden määrittely johdon kanssa.
Infotilaisuus: Koko työyhteisölle kerrotaan prosessista ja sen periaatteista.
Yksilöhaastattelut: Sovittelija kuulee osapuolia erikseen.
Sovittelutilaisuus: Osapuolet kohtaavat ohjatusti, purkavat tilanteen ja sopivat jatkosta,
Seurantatapaaminen: Sovittujen asioiden toteutumista arvioidaan myöhemmin.
Hyödyt ja kustannukset
Hyödyt: Parantaa työhyvinvointia, vähentää sairauspoissaoloja ja vapauttaa energiaa takaisin perustehtävään.
Oikeudet ja velvollisuudet: Vaikka sovittelu perustuu vapaaehtoisuuteen ja luottamukseen, työntekijällä on yleensä velvollisuus osallistua työnantajan määräämään sovitteluun osana työsopimusvelvoitteitaan.